Linux

Onneksi törmäsin Linuxiin. Windowsin hienouden (VAU! 65,536 väriä) laimennuttua tutustuttuani siihen tarkemmin tarvitsin jäljelle jääneen kovon hyödyntämiseen käyttöjärjestelmän joka vastaisi minun toiveitani. Tarvitsin käyttöjärjestelmän jossa kaiken saisi konffattua haluamakseen. Windowsissa nyppi myös scriptien kirjoitusmahdollisuuden puute (Ai DOS:in BAT:teja? No huh!). Vielä ripaus lisätehoa ja stabiiliutta. Voila! RedHat Linux oli vielä helppo asentaa:

• DOS-tilaan
• Linux-CD sisälle
• käynnistettiin Install-scripti joka käynnisti Linuxin
• vastattiin helppoihin kysymyksiin Yes/No
• valittiin Linuxille partitiot
• valittiin asennettavat ohjelmistot
• odotettiin...
• keksittiin Rootille hyvä salasana
• boottaus
• muutettiin DOS:in config.sys ja autoexec.bat kysymään Linux-käynnistystä
• toimiva Linux valmiina käytettäväksi

Siinä tulikin ensimmäinen ongelmani. En ollut ikinä aikaisemmin käyttänyt UNIX-pohjaista käyttöjärjestelmää. Onneksi AmigaDOS oli aika lähellä Linuxia, suurin osa komennoista ja hakemistojen käsittely (/ eikä hankala \) olivat samanlaisia. Ja dokumentaatiota oli paljon kunhan sen vain löysi. Kun keksin että X (UNIX:ien ikkunointijärjestelmä) käynnistyy komennolla startx pääsin sitä ihastelemaan. Ja löysin WWW-selaimen ja paljon HTML-muotoista dokumentaatiota.

Myöhemmin olen seurannut eri Linux-levityspakettien kehittymistä yhä viimeistellymmiksi tuotteiksi. Olen pitäytynyt Redhatin distribuutioissa, muita olen vain kokeillut.

Käyttö

No mitä Linuxilla sitten teen? Ensinnäkin kaiken (melkein) mitä Windowsille voi ostaa saa Linuxille ilmaiseksi: kuvankäsittely-, piirto-, animaatio-, 3D-mallinnus- ja Internet-ohjelmia, jopa Apachen WWW-palvelimen. Musiikintekopuolella olisi vielä parantamisen varaa mutta tulossa on. Toimisto-ohjelmistoa kaipaava voi ostaa sen Corelilta tai hakea ilmaiseksi vaikkapa Star Officen. GIMPillä piirtäminen on paljon kätevämpää kuin Paint Shop Prolla ja ominaisuuksia löytyy enemmän kuin tuhansia markkoja maksavasta PhotoShopista.

Ohjelmointiin Linux on paratiisi. Aina shell-scripteistä Java-ohjelmiin. Linuxissa tulkattavia kieliä voi ajaa samalla tavalla kuin konekielelle käännettyjä. Ohjelmaa käynnistettäessä Kernel (Linuxin ydin) katsoo ohjelman alusta tulkattavan kielien tulkin ja ajaa ohjelman tulkilla. Linuxin perusasennukseenkin kuuluu täydellinen ANSI C-kääntäjä GCC. GCC:hen kuuluvat myös Objective C - ja C++ -kääntäjät. GCC:llä voi kääntää melkein kaikki UNIX:eille tehdyt ohjelmat. Ja jos ohjelma ei ole C-kielinen niin löytyy myös Java, Tcl/Tk, Lisp, Scheme, Python, Basic, Pascal, Fortran ja monia muita kääntäjiä ja tulkkeja. Kaikki ilmaiseksi. Linuxille on myös muutama ilmainen kehitysympäristö, jos Unix-shell ei kelpaa.

Pelejäkin löytyy. Ja koko ajan yhä uudet pelifirmat alkavat tehdä pelinsä myös Linuxille (mm. Id Softwaren Quake). Ilmaisista peleistä löytyy myös Koules , joka on mielestäni maailman paras peli. Siinä 1-4 pelaajaa ohjaa omaa isoa palloaan, joilla yritetään tuuppia pienet pallot pelialueen reunaan. Siinä saakin taas kokea PC:iden teknologisen ylivoimaisuuden, sillä "ne eivät ole pelikoneita niinkuin Amiga". Tavallinen PC:n näppäimistö ei tunnista kuin noin kolme näppäintä painettuna yhtä aikaa pohjaan, sillä ei niitä kirjoittamisessa enempää tarvitsekaan. Ja jokainen pelaaja tarvitsee vähintää kahta näppäintä yhtä aikaa.

   n * 2 näppäintä =< 3 näppäintä
                 n =< 1,5